Maailman ensimmäinen järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri helpottaa ilmastotoimia

Järjestöt ja yhdistykset voivat nyt selvittää toimintansa ilmastovaikutukset uudella järjestöille räätälöidyllä hiilijalanjälkilaskurilla. Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran kehittämä ratkaisu auttaa järjestöjä päästöjen todentamisessa ja vähentämisessä.

Sitran rahoittaman Hiilifiksu järjestö -hankkeen kehittämä laskuri on tiettävästi ensimmäinen nimenomaan järjestöjen käyttöön tehty. Kuluttajat voivat laskea hiilijalanjälkensä esimerkiksi Sitran Elämäntapatestillä, ja sijoittajat ja yritykset voivat seurata Sitran selvittämää Helsingin pörssin hiilijalanjälkeä. Järjestölaskurin kehittämishanketta on johtanut pitkän linjan ilmastonmuutosasiantuntija, professori Markku Kanninen, joka oli mukana kirjoittamassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa julkaistua erikoisraporttia.

Pariisin ilmastosopimus sekä kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteet vaativat välittömiä ja konkreettisia ilmastotoimia kaikilta toimijoilta. Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, joiden toimintakenttä on laaja, mutta järjestösektorin mahdollisuuksia ilmastovastuullisuuden edistäjänä ei ole aiemmin huomioitu.

”Olemme koonneet yhteen parhaan tieteellisen tiedon ilmastopäästöistä ja muokanneet sen helppokäyttöiseksi laskuriksi. Toivottavasti se kannustaa järjestöjä kehittämään toimintaansa vähäpäästöisemmäksi, niin että ilmastotoimet tulevat luonnolliseksi osaksi kaikkien järjestöjen toimintaa”, professori Kanninen sanoo.

”Ennen Hiilifiksu järjestö -hanketta harva järjestö Suomessa oli selvittänyt hiilijalanjälkeään. On ollut ilo huomata, kuinka tarpeelliseksi järjestöt ovat kokeneet laskurin ja ottaneet sen käyttöön. Toimintansa ilmastovaikutukset selvittäneet edelläkävijäjärjestöt voivat näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kannustaa myös päättäjiä kunniahimoisempaan ilmastopolitiikkaan”, sanoo Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.

Laskurin käytön myötä järjestöt saavat selkeämmän kuvan siitä, mistä lähteistä ja minkäkokoisia päästöjä niiden toiminnasta syntyy. Järjestöjen hiilijalanjälki muodostuu usein toimitilojen energiankulutuksesta, matkustamisesta, hankinnoista, palveluista sekä tapahtumien järjestämisestä.

Hiilijalanjäljen laskenta osaksi järjestöjen raportointia

Järjestöjen rooli yhteiskunnallisen muutoksen moottorina on keskeinen. 75 prosenttia suomalaisista on elämänsä aikana jonkin yhdistyksen jäsen, ja järjestöt ovat avainasemassa, kun etsimme tapoja kehittää suomalaista yhteiskuntaa hiilineutraaliksi.

”Koimme laskurin hyödylliseksi ja aiomme laskea hiilijalanjälkemme myös jatkossa aina tilinpäätöksen valmistuttua. Näin meille syntyy käsitys, mitkä päätökset ja toiminnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat hiilijalanjälkeemme”, sanoo STTK:n yhteiskuntavastuun johtaja Taina Vallander.

Ensimmäisten joukossa uutta laskuria testannut STTK on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen oman hiilijalanjälkensä seuraamisesta vuosittain. Hiilifiksu järjestö -hanke rohkaisee kaikkia järjestöjä samaan.

”Vaikka kestävän kehityksen kysymykset ovat olleet STTK:n vaikuttamisagendalla, emme ole aiemmin keränneet dataa omasta toiminnastamme. Tämä oli oiva keino myös herätellä yhteistyökumppaneitamme tiedostamaan, mitä tunnuslukuja hiilifiksu järjestö tulevaisuudessa tarvitsee. Vain vertailukelpoisen tiedon myötä syntyy aito mahdollisuus arvioida omaa toimintaa ja etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja”, Vallander sanoo.

Vertailukelpoista tietoa peräänkuuluttavat myös muut hiilijalanjälkensä laskeneet järjestöt.

”Eri tahojen arviot esimerkiksi lentojen hiilijalanjäljistä vaihtelevat suuresti, joten lentoyhtiöille tarvitaan standardoitu tapa laskea päästöt. Vapaaehtoisjärjestöillä tai yksittäisillä kuluttajilla ei välttämättä ole aikaa etsiä tietoa eri palveluiden ja tuotteiden hiilijalanjäljestä, eikä tämä saa jäädä liikaa kuluttajan harteille”, sanoo laskuria testanneen Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry:n toiminnanjohtaja Anu Juvonen.

Lentomatkustamisen iso osuus kansainvälistä työtä tekevän järjestön hiilijalanjäljestä on saanut Demo ry:n pohtimaan vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja, kuten videokokousten järjestämistä, junalla matkustamista lentämisen sijaan sekä lentopäästöjen kompensoimista.

”Rahoittajat voisivat hyvin edellyttää järjestöiltä hiilijalanjäljen raportointia ja ottaa itsekin ilmastovaikutusten todentamisen tosissaan. Järjestöillä on nyt mahdollisuus tarttua ilmastovastuullisuuteen, ja kaikkien pitäisi lähteä mukaan”, Juvonen toteaa.

”Tarvitsemme järjestöjen tuomaa yhteisöllisyyttä ja positiivisia tapoja tehdä yhdessä ilmastotekoja niin kotona, koulussa, töissä kuin vapaa-ajalla. Innostavien esimerkkien myötä toivottavasti kasvava joukko lähtee mukaan yhteisiin ilmastotalkoisiin”, Sitran Terho sanoo.

Toimituksille tiedoksi

Uusi järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri on ladattavissa Hiilifiksu järjestö -hankkeen verkkosivuilla: blogs.helsinki.fi/hiilifiksu/laskuri

Laskuria testanneet järjestöt kertovat, miten hiilijalanjäljen mittaaminen vie järjestösektoria kohti ilmastovastuullisuutta Hiilifiksu järjestö -hankkeen tulosten julkistustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 14.11. klo 9.15-11.30. Tilaisuudessa ovat mukana mm. Helsingin yliopiston vararehtori Tom Böhling, Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa, professori Markku Kanninen sekä hiilifiksuja järjestöjä. Tilaisuuden ohjelma: www.sitra.fi/tapahtumat/askelia-kohti-ilmastovastuullista-jarjestosektoria/

Lisätietoja

  • Hankekoordinaattori Anna Jaurimaa, Helsingin yliopisto, puh. 050 556 0437, jaurimaa@helsinki.fi
  • Asiantuntija Saara Rimon, Sitra, puh. 050 502 7881, rimon@sitra.fi
  • Viestinnän asiantuntija Sanna Autere, Sitra, puh. 050 331 7510, autere@sitra.fi

 

Kuinka laskea järjestön hiilijalanjälki?

Kolmekymmentä järjestöaktiivia kokoontui oppimaan organisaation hiilijalanjäljen laskennasta ja miettimään ilmastovastuullisuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä kun Hiilifiksu järjestö -hankkeeseen kuuluva jatkokoulutus pidettiin 12. päivä lokakuuta. Tämän koulutuspäivän  keskiössä oli Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston hankkeessa kehittämä maailman ensimmäinen järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri, jota käytiin vaihe vaiheelta läpi. Päivän tavoitteeksi asetettiin se, että osallistujat saisivat käsityksen siitä, kuinka järjestön hiilijalanjälki lasketaan ja pääsisivät vauhtiin oman järjestönsä hiilijalanjälkilaskennan kanssa.

Järjestöjen energian käytön kasvihuonekaasupäästöihin liittyen saatiin alustus Helenin yritysvastuupäällikkö Pirjo Jantuselta. Hän korosti, että järjestöjen pitäisi pyrkiä kahdella tapaa vähentämään energian päästöjä. Ensisijaista on kulutuksen vähentäminen. Energian kulutuksen vähentäminen johtaa myös päästöjen vähenemiseen. Toiseksi, järjestöt voivat vaihtaa vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin, kuten vihreään sähköön ja uusiutuvaan kaukolämpöön, ja minimoida näin käytetyn energian kasvihuonekaasupäästöt.  STTK:n Tuija Heinonen kertoi järjestön kokemuksista energian kulutuksen päästöjen hiilijalanjäljen laskennasta laskurin avulla. Yllätyksenä oli tullut se, että energian kulutuksen osuus esimerkiksi suhteessa palveluiden hiilijalanjälkeen oli pieni. STTK on päättänytkin kiinnittää huomiota palveluihin, kuten paperisten julkaisujen tuottamiseen, jotta voitaisiin karsia turhat päästölähteet ja vaihtaa ilmastoystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Seuraavaksi käsiteltiin matkustamista. Alustajana toimi väitöskirjatutkija ja SYKE:llä hiilijalanjälkilaskennan parissa työskentelevä Marja Salo. Hän vetosi siihen, että järjestöt hyödyntäisivät kehitettyä laskuria järjestöjen matkustuskäytäntöjen uudelleensuunnittelussa. Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demon Juuso Suutari esitteli järjestön kokemuksia työmatkojen hiilijalanjäljen todentamisesta laskurilla. Demossa organisaation hiilijalanjälki muodostuu valtaosin juuri matkustuksen päästöistä, sillä lentomatkoja joudutaan kansainvälistä työtä tekevässä järjestössä tekemään usein. Juuso Suutari kertoi, että tulevaisuuden hiilijalanjälkilaskemista helpottaakseen Demo aikoo muokata matkalaskuformaattiaan, jotta tarvittavat tiedot saadaan vuosittain helpommin selville. Lisäksi järjestö aikoo käyttää hiilijalanjälkitietoja matkustuksen suunnittelussa ja kehittää videoneuvottelumahdollisuuksia.

Koulutuksen kolmannessa osiossa keskityttiin tapahtumien hiilijalanjälkeen. Kestävien tapahtumien järjestämisen ammattilainen Elina Levula Suomen luonnonsuojeluliitosta alusti keskustelua järjestön ilmastovastuullisten arvojen mukaisesta tapahtumien järjestämisestä ja korosti rohkeiden uusien toimintamallien käyttöönottoa. Hänen kokemustensa mukaan tapahtumien järjestäjät pelkäävät monesti turhaan ihmisten vastarintaa ja vaikka uudet, ilmastovastuullisemmat tapahtumien järjestämistavat voivat herättää aluksi ihmettelyä uudet käytännnöt vakiintuvat nopeasti. Ilmastovanhemmat ry:n laskuriesimerkki osoitti, kuinka tapahtumia varten vuokrattavien tilojen hiilijalanjäljen arviointi on joskus hankalaa epätavallisten vuokratilojen takia tai jos tiedossa ei ole tilan kokoa. Laskuri tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoja erilaisten tilojen päästöjen määrittämiseen. Ilmastovanhempien pieneen hiilijalanjälkeen vaikuttivat mm. vegaanitarjoilut ja julkisten kulkuneuvojen käyttö tapahtumien yhteydessä.

Päivän lopuksi Johanna Sunikka (Kierrätyskeskus) esitteli Agenda 2030 linkittyvän toimenpidesitoumusportaalin, johon järjestöt voivat käydä tekemässä hiilijalanjäljen todentamiseen ja muuhun vastuullisuuteen liittyviä sitoumuksia. Kannustamme kaikkia järjestöjä tekemään oman sitoumuksensa osoitteessa sitoumus2050.fi

Koulutuksen osallistujat arvioivat päivän erittäin hyödylliseksi ja suurin osa ilmoitti hiilijalanjäljen laskennan olevan ajankohtainen omassa järjestössään. Näitä edelläkävijöitä tarvitaan viemään järjestösektorin ilmastovastuullisuus uudelle aikakaudelle!

Noora Simola, Hiilifiksu järjestö -hanketiimistä

Koulutusten esitykset ovat ladattavissa Koulutukset-osiosta

Järjestöt vaativat itseltään ilmastovastuullisuutta

Helsingin yliopiston Hiilifiksu järjestö -hankkeen syyskuun koulutus Sitrassa kokosi ilmastovaikutuksistaan kiinnostuneet järjestöt yhteen. Koulutus osoitti, että tämä on kolmannen sektorin toimijoille selvästi ajankohtainen teema: Osallistujakyselyn mukaan kaikki järjestöt kokivat hiilijalanjäljen todentamisen olevan osittain tai todella hyödyllistä järjestölle. Lisäksi kaikki järjestöt ilmoittivat koulutuksen vastanneen tarpeeseen.

Koulutukseen kuului järjestöpaneelikeskustelu, jossa mukana oli järjestötoimijoita Kuurojen liitosta, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demosta, Ilmastovanhemmista ja STTK:sta. Paneelia moderoi Helsingin yliopistosta professori Markku Kanninen. Paneeli kirvoitti kärkkäitäkin kommentteja järjestöedustajilta sektorin ilmastotoimien nykytilaan liittyen. Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen vaati enemmän toimia järjestöiltä ilmastovaikutusten todentamiseen ja raportointiin liittyen. ”Jostain syystä ensimmäinen ilmastovastuullisuusmomentum meni jo järjestösektorilla. Monet järjestöt palkkasivat ilmastonmuutosasiantuntijoita 5-10 vuotta sitten, mutta ei enää”, Juvonen kommentoi. ”Nyt on toinen momentum, johon kaikkien pitäisi lähteä mukaan.”

STTK:n yhteiskuntavastuun johtaja Taina Vallander kertoi hiilijalanjäljen laskennan olevan tärkeä osa järjestön kestävän kehityksen agendaa. ”Järjestöissä olisi jopa tarvetta ilmastotilinpäätökselle henkilöstötilinpäätöksen lisäksi”, STTK kommentoi. STTK on pilotoinut järjestöille suunnattua hiilijalanjälkilaskuria. Harjoitus on vaatinut  henkilöstöresursseja, mutta henkilökunta on kokenut prosessin tärkeäksi. Vallander nosti myös esille käytännönkysymyksenä vaikeuden vaikuttaa toimitilojen energiaratkaisuihin ja saada energiaan liittyviä tietoja.

Ilmastovanhempien puheenjohtaja Sampo Koistinen vaati hiilijalanjälkitiedon saatavuuden parantamista. ”Vapaaehtoisjärjestöillä tai kuluttajilla ei välttämättä ole aikaa etsiä palveluiden ja tuotteiden hiilijalanjäljestä tietoa”. ”Ilmastovastuullisuus pitäisi tehdä kaikille helpoksi”, Koistinen korosti.  Kuurojen liiton Laura Pajunen toi esiin hiilijalanjäljen seuraamisen ja vuosittaisen raportoinnin tärkeyden. ”Harjoitus ei saa jäädä vain kertakokeiluksi”, Pajunen totesi. Demon Juvonen vielä lisäsi, että myös järjestöjen taustarahoittajat ja tukijat voisivat ottaa hiilijalanjäljen todentamisen tosissaan. Lisäksi Juvonen toivoi, että järjestöillä olisi käytössään päästöjen vähentämisen suunnittelua tukevia materiaaleja.

Seuraava koulutus hiilijalanjäljen laskennasta järjestetään 12.10. Tervetuloa mukaan!

 

 

Helsingin yliopiston ja Sitran hanke käyntiin

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, mutta teemmekö sen ratkaisemiseksi tarpeeksi? Suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittava kansa suhteessa asukaslukuun. Asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat.

Suomessa on yli 55 500 rekisteröityä yhdistystä, joiden jäsenkunta on moninainen.  Järjestöissä on muutosvoimaa vauhdittaa Suomea ja meitä kaikkia päästöjen kuriin saamisessa.

Helsingin yliopiston toteuttamassa ja Sitran rahoittamassa hankkeessa kehitetään järjestöille räätälöityjä ratkaisuja hiilijalanjäljen selvittämiseen, jotta järjestöt voisivat saada selville toimintansa suurimmat päästölähteet ja vähentää päästöjään.  Järjestöt voivat omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä, levittää tietoisuutta jäsenkuntaansa ja laajemmin sekä luoda yhteiskunnallista painetta.

Järjestöaktiiveja voi yhdistää sama urheilulaji, elämäntilanne, ammatti, aate, kulttuuri tai vaikka halu toimia ympäristön hyväksi. Järjestöt ovat myös erilaisia jäsenmäärältään sekä toiminnan luonne ja vapaaehtoisuuden taso lisää tätä moninaisuutta.  Tämä moninaisuus tekee järjestöille räätälöidyistä koulutuksista ja hiilijalanjälkilaskurin kehittämisestä erityisen kiinnostavaa. Kaikista kiinnostavinta järjestöjen kanssa työskentelyssä on kuitenkin se, mikä järjestöille on yhteistä – yhteisöt , jotka ovat syntyneet yhteisesti tärkeäksi koetun asian ympärille. Näissä yhteisöissä on paljon muutosvoimaa ja intoa ottaa rohkeasti mukaa aikamme suurimman haasteen ratkaisuun. Lämpimästi tervetuloa hiilifiksuuteen!