Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa arvo

Perhevapaat, talouskriisi ja
sukupuolten tasa-arvo
Tutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017

Julkistamistilaisuuden ohjelma
9:00 Avaus
Pääjohtaja Juhani Eskola, THL
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, STM
9:15 Tutkimustulosten viestejä perhevapaiden kehittämiselle
• Perhevapaamallit ja äitien työhön osallistuminen
Tutkimuspäällikkö Minna Salmi, THL
• Työn organisointi ja isien vapaiden käyttö
Erikoistutkija Johanna Närvi, THL
9:40 Kommenttipuheenvuorot
• Johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, EK
• Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Salonen, SAK
10:00 Keskustelua
10:30 Tilaisuus päättyy
Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 2

Tutkimusraportin teemat
• Perhevapaapolitiikan kehityssuunnat 2007–2017
– huomio kotihoidon tuesta lastenhoidon järjestelmän
uudistamiseen?
– ehdotettujen perhevapaamallien esittely ja arviointi
• Pienten lasten vanhemmat työmarkkinoilla, työn epävarmuus
ja toimeentulo
• Äitien perhevapaat ja osallistuminen työelämään
• Isien perhevapaiden käyttö ja käytön esteet
• Perhevapaat työpaikoilla ja työelämässä
• Osa-aikaisten perhevapaiden ja osa-aikatyön mahdollisuudet
ja esteet
• Pienten lasten vanhempien mielipiteet perhevapaiden
kehittämisestä

THL:n perhevapaatutkimus 2013–2016
• Kyselyaineisto
– vastaajina 3029 äitiä ja 2161 isää, joilla vuonna 2011 syntynyt lapsi
– kerätty marraskuussa 2013 yhteistyössä Kelan tutkimusosaston
kanssa
• Haastatteluja viiden eri toimialan työpaikoilla
(metalliteollisuus, pelastuslaitos, vähittäiskauppa, IT-ala ja mainosala)
• Hanketta rahoittanut Työsuojelurahasto
• Työmarkkinajärjestöjen edustajat mukana
seurantaryhmässä

Perhevapaamalleja 2016–2017:
miten tavoitellaan sukupuolten tasa-arvoa?

Perhevapaamalleissa yhteistä, mutta myös
eroja
• Keväästä 2016 lähtien yhdeksän tahoa esittänyt oman mallinsa
• Monessa mallissa halutaan edistää sukupuolten tasa-arvoa ja
lisätä isien perhevapaiden käyttöä
• Useimpien mallien pääideana on lyhentää kotihoidon tukikautta
(SAK, kokoomus, SDP, vihreät, RKP, EK, Akava), mutta moni
pidentää ansiosidonnaista vapaata ja sen myötä isyysvapaata
vain niukasti (SAK, kokoomus, SDP, Akava)
• Taustalla kaksi oletusta: pienten lasten äitien työllisyysasteen
katsotaan olevan alhainen kotihoidon tukijärjestelmän takia, ja
kotihoidon tukikautta lyhentämällä uskotaan äitien
työllisyysasteen nousevan.

Perhevapaamalleja 2016–2017
• SAK ja kokoomus: 12 kk, josta 3 kk kiintiöt äidille ja isälle, loput siirrettävissä; joustoa
ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä; kotihoidon tuen tilalle 6 kk hoitoraha 800 €/kk
• EK: 6 kk ja 6 kk kiintiöt äidille ja isälle, ei siirrettävissä eikä jaettavaa osiota; kotihoidon
tuki kunnes lapsi 1,5-vuotias (nyt 25 kk)
• Keskusta: 14 kk, pidennys aluksi isyysvapaaseen, myöhemmin jaettavissa olevaan
vapaaseen jolla mahdollista olla yhtaikaa; joustoa ajoituksessa, jaksotuksessa ja
käyttäjissä; kotihoidon tuen tasoon porrastus lapsen iän mukaan
• Vihreät: 5+5+5; joustoa ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä; kotihoidon tuen tilalle 6
kk hoitoraha 838 €/kk; (pitkän tähtäimen tavoite 6+6+6)
• SDP: 12 kk, josta 3 kk kiintiöt äidille ja isälle, jaettavissa oleva jakso 6 kk; joustoa
ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä; kotihoidon tuen tilalle 12 kk ”vanhempainraha”
600 €/kk; (pitkän tähtäimen tavoite 16 kk ansiosidonnainen vapaa)
• Akava: 15 kk, josta 4,2 kk äidille, 3 kk isälle ja 8 kk jaettavissa; joustoa ajoituksessa ja
jaksotuksessa; kotihoidon tuen tilalle joustovapaa, joka kokopäivähoitoon käytettynä 500
€/kk 9 kk ajan, tästä äidille ja isälle kiintiöity 3 kk, voi käyttää kunnes lapsi 2-vuotias
• 6+6+6 -malli esitelty alunperin syksyllä 2006 THL (Stakes)
– RKP:n ja ja vasemmistoliiton malli, lisänä joustoa käyttäjissä
– työmarkkinakeskusjärjestöistä STTK
• Perussuomalaiset kevät 2017: nykyinen järjestelmä säilytetään – Sininen tulevaisuus ?

Kotihoidon tuen käyttö:
lähes kaikki perheet käyttävät, mutta harvoin
lapsen kolmivuotispäivään saakka

0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kotihoidon tukea käyttäneitä
perheitä, osuus päättyneistä
vanhempainvapaakausista
alle 7 kk
7-12 kk
13-24 kk
yli 24 kk
Kotihoidon tukea
käytetty,
kuukausia
Vuosi, jona vanhempainvapaa päättyi
Kaksi viidestä perheestä käyttää kotihoidon tukea
enintään siihen asti, kun lapsi on 1,5-vuotias, kaksi
viidestä yli lapsen kaksivuotispäivän
Kotihoidon tuen käyttö: käyttäjät ja kausien kesto, %
Lähde: Kelan tilastolliset vuosikirjat
%

Parivuotiaan kuopuksen äideistä enemmistö
työssä, vain joka neljäs kotihoidon tuella
Kaikki äidit
Nuorin lapsi
2-vuotias
Äidillä
uusi
vauva1
Hoitaa lasta
kotona
40 24 84
On työssä 46 59 10
Tekee jotain
muuta
14 17 6
N 3027 2234 793
1 Joka neljännellä äidillä (26 %) myös vuoden 2011 jälkeen syntynyt lapsi
Äitien
pääasiallinen
toiminta (%)

Kotihoidon tukikauden lyhentämisen
kohderyhmänä olevat äidit:
työllistymismahdollisuudet vaihtelevat

Kotihoidon tukikauden lyhentämisen kohderyhmässä
monella heikko työmarkkina-asema ja vähän koulutusta
• Kohderyhmä kaksi vuotta täyttänyttä kuopusta kotona hoitavat
äidit. Heitä on neljännes parivuotiaan kuopuksen äideistä.
• Työpaikka on odottamassa alle puolella (46 %) näistä äideistä.
He voivat palata töihin nostamaan työllisyysastetta.
• Ilman työpaikkaa on reilu puolet (54 %) kohderyhmän äideistä.
Nämä äidit jakautuvat kolmeen ryhmään:
1. ne, joilla on enemmän kuin ammatillinen koulutus (36 %). He ovat
potentiaalisia työllistyjiä, riippuen alasta.
2. ne, joilla on ammatillinen koulutus (35 %). He voivat olla vaikeasti
työllistettäviä, riippuen alasta.
3. ne, joilla ei ole koulutusta peruskoulun jälkeen (28 %). He jäisivät
työttömiksi tai työvoiman ulkopuolelle.
• Suomesta on viimeisten 30 vuoden aikana kadonnut yli puoli
miljoonaa vähän koulutusta vaativaa työpaikkaa.

Äidin heikon työmarkkina-aseman ohella
pitkää kotihoidon tuen käyttöä ennustavat..
• äidin suhtautuminen päivähoitoon ja kotihoitoon
– äidit hoitavat lasta kotona pitkään todennäköisimmin, jos he
arvioivat että päivähoidon laatu ei vastaa heidän toiveitaan TAI
– ajattelevat, että pienten lasten äitien kuuluu olla kotona.
• Yhteiskunnan tuki ei ole keskeinen tekijä pitkissä kht-kausissa
– äidit, joille yhteiskunnan tuki on tärkeä syy lapsen kotihoitoon,
hoitavat vähemmän todennäköisesti lasta kotona vielä tämän
ollessa parivuotias
– myös kotihoidon tuen kuntalisän saaminen vähentää
todennäköisyyttä hoitaa lasta kotona mahdollisimman pitkään
Kotihoidon tuesta ei voida puhua vain kannustinloukkuna.

Epäilys päivähoidon laadusta, työpaikan puuttuminen,
äidinhoivan arvostaminen ja monilapsisuus ennustavat
pitkää kotihoidon tuen käyttöä
Millä kertoimella kukin tekijä lisää (arvo yli 1) tai vähentää (arvo alle 1) todennäköisyyttä, että
parivuotiaan kuopuksen äiti on kotona hoitamassa lasta kotihoidon tuen turvin
Logistinen regressioanalyysi. Kuviossa mukana vain tilastollisesti merkitsevät tekijät.
Lähde: Salmi & Närvi (toim.) 2017
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
3+ lasta
Korkeakoulututkinto
Työssä ennen lapsen syntymää
Hyvätuloinen
Äidin kuuluu olla kotona
Päivähoidon laatu ei vastaa
toiveita
Ei löydy työpaikkaa
Yhteiskunnan tuki mahdollistaa

Äitien työllistyminen liittyy useisiin politiikan
alueisiin
• Perhepolitiikka kokonaisuutena:
perhevapaamahdollisuuksien lisäksi erityisesti
päivähoidon laatu, hinta ja saatavuus
• Talous- ja työllisyyspolitiikka: onko töitä saatavilla
• Koulutuspolitiikka: saavatko kaikki ainakin ammatillisen
koulutuksen
• Tärkeää pohtia kokonaisuutta: Jos äitejä halutaan saada
kotihoidon tuelta ansiotyöhön nostamaan
työllisyysastetta, ei ole viisasta samaan aikaan
suurentaa päivähoidon ryhmäkokoja, rajoittaa
subjektiivista päivähoito-oikeutta tai leikata resursseja
koulutuksesta.

Isien perhevapaiden käyttö:
isät käyttävät vain korvamerkittyjä vapaita –
työpaikoilta löytyy tähän syitä

Isät käyttävät heille korvamerkittyjä vapaita
Isien eri perhevapaiden käyttö 2005–2015,
osuus alkaneista vanhempainrahakausista, %
%
Lähde: Kelan tilastolliset vuosikirjat
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Lyhyt isyysvapaa
Pidempi isyysvapaa (aik.
isäkuukausi)
Vanhempainvapaa
Kotihoidon tuki
Isien osuus kaikista
vanhempainrahapäivistä

Haastattelut työpaikoilla
• Työpaikkahaastattelut 2014 – 2015
• Viisi organisaatiota: IT-ala, teollisuus, pelastusala, mainosala,
kaupan ala
• Kustakin organisaatiosta haastateltu
– henkilöstöjohtaja tai vastaava
– 2–4 työntekijää (ryhmäkeskustelu), jotka (pienten) lasten
perhevapaita käyttäneitä isiä

”Isien vapaat” itsestäänselvyys, muita vapaita
ei ajatella kuuluviksi isille
• Isille korvamerkittyjen vapaiden käyttö tavallista, nähtiin
työpaikoilla lakisääteisenä oikeutena
– Isien kuvailtiin käyttävän ”maksimivapaat, jotka isä saa pitää”,
kuuluvat isäksi tulon ”kokonaispakettiin”
– MUTTA isien ei oletettu pitävän vanhempain- tai hoitovapaata.
• Työnantajat näkivät mahdollistavansa vapaat, mutta
ratkaisut tehdään työnantajan mielestä perheissä
– Työnantajat eivät aina hahmota työn organisoinnin merkitystä
ratkaisujen tekemisessä
• Vaikka suhtautuminen olisi myönteistä, oletukset ja
vakiintuneet tavat toimia työpaikoilla voivat ohjata
työntekijöiden perhevapaaratkaisuja.
19Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017

Pidemmän vapaan esteenä töiden organisointi
• Isien vapaat usein niin lyhyitä, ettei sijaista kannattanut
palkata
– Töitä jaetaan muille / siirrellään työntekijöitä yksiköiden välillä
– Työt odottavat vapaalta palaavaa tai jäävät tekemättä
– Etätyömahdollisuus, jota myös käytetään
• Henkilöstöjohdon mukaan töiden järjestelyn hankaluus ei este
perhevapaalle, MUTTA työntekijät epäröivät (pidempää)
vapaata, jos epäselvää, miten työt järjestellään.
• Kynnyskysymys on, vastaako työtehtävien järjestelystä
työnantaja / esimies vai vapaalle jäävä työntekijä itse.
– Korkeasti koulutettujen tietotyölle tyypillinen autonomia ja siihen
liittyvä työaikojen ja -paikkojen joustavuus ”kaksiteräinen miekka”:
voi helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, mutta
myös hankaloittaa pitkää poissaoloa.

Isien pidemmän vapaan hankaluutta perustellaan
(miesten) työorientaatiolla
• Sukupuolistuneet käsitykset hyvästä työntekijästä
– Kulttuurinen oletus miesten vahvasta työorientaatiosta
– Tietointensiivisillä aloilla oletus jatkuvasta saatavilla olosta sekä
sisäistetty sitoutuminen organisaation tavoitteisiin:
Työntekijä / IT: ”Jatkuvasti on päätelaitteet mukana ja se on tavallaan osa elämää, mä en
aattele varsinaisesti työnä, vaan se on harrastus.”
Henkilöstöjohto/mainosala: ”Se on varmaan tämä työn laatu. [--] ihmiset on kuitenkin sen
oloisia, että ei ne. Että kuitenkin se äiti on. [--] että nämä on aika innostuneita ja
työorientoituneita.”
• Osallistuva isyys ja maskuliininen työn etiikka kilpailevia
ihanteita: Isät halusivat jakaa vastuuta lapsesta, mutta eivät
työn kustannuksella.
– Isien mahdollisuus valita työn ja lapsenhoidon välillä perustuu
ajatukseen äidinhoivan ensisijaisuudesta.

Isien perhevapaiden käyttö avainasemassa
sukupuolten tasa-arvon edistämisessä
• Kyselyaineisto vahvistaa töiden organisoinnin merkityksen:
moni isä kokee pitkän poissaolon työstä hankalaksi ja
työtilanne tai -kiireet ovat melko yleisiä syitä jättää vapaat
käyttämättä.
• Isien perhevapaiden käyttö lisääntyy ansiosidonnaista
isyysvapaata pidentämällä.
– Myös vapaan pitämisen ajankohdan joustavuuden
lisääminen tärkeää – lapsen kaksivuotispäivä rajana voi
hankaloittaa isyysvapaan käyttämistä.
• Isille nimetyt vapaat tekevät näkyväksi sekä työpaikoilla että
perheissä, että isien lapsenhoitovastuu on ”tätä aikaa”.
• Perhevapaajärjestelmä ohjaa vanhempien valintoja: isän
vapaakiintiö antaa valinnanmahdollisuuden isälle ja tarjoaa
valmiin ”pakettiratkaisun”.

Millainen on hyvä perhevapaamalli?

Kriteereitä hyvälle perhevapaamallille
1. Pikkulapsiperheiden toimeentulon parantaminen: mallissa tulisi pidentää
ansiosidonnaisella päivärahalla korvattua vapaata.
2. Ansiosidonnaisen vapaan keston pidentäminen: nykyisin lasta hoidetaan kotona
keskimäärin noin kaksivuotiaaksi, ansiosidonnaisten vapaiden tulisi kattaa
pääosa tästä ajasta. Ansiosidonnaisen vapaan jatkuminen kunnes lapsi on 1,5-
vuotias on vanhempien enemmistön toivomus.
3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen: jotta naisten asema työmarkkinoilla
kohentuisi ja isien asema vanhempina vahvistuisi, ansiosidonnaisella
päivärahalla korvatun vapaan pidennys tulisi suunnata isyysvapaaseen.
Samalla vahvistuisi lapsen oikeus molempien vanhempiensa hoivaan. Tärkeää
myös siksi, että miesten työpaikoilla vain korvamerkityt vapaat mielletään isien
”itsestäänselväksi” oikeudeksi. Näin perhevapaajärjestelmän rakenne tukisi
isien vapaiden käytön lisääntymistä.
4. Nykytilanteen parantaminen ja perheiden eriarvoistumisen välttäminen: mallin
tulisi olla sellainen, että lapsi, äiti tai isä ei häviäisi verrattuna nykytilanteeseen.
5. Joustavuus: mihin asti lapsen elämänkaarella ja minkälaisissa jaksoissa vapaita
voi käyttää, voiko muu henkilö kuin vanhempi käyttää vapaata. Kaikilla
ulottuvuuksilla vastaus riippuu siitä katsotaanko asiaa lapsen, vanhemman,
työnantajan tai päivähoidon järjestäjän näkökulmasta.

Lisätietoja
• Tutkimuspäällikkö Minna Salmi
– puh. 029 524 7117
– sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
• Erikoistutkija Johanna Närvi
– puh. 029 524 7467
– sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
• Lähde: Salmi Minna & Närvi Johanna (toim.) Perhevapaat,
talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. THL Raportti 4/2017

Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa arvo

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa arvo

Similar to Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa arvo (20)

More from THL

More from THL (20)

Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa arvo