Kiire ja suorituspaineet uuvuttavat lapsia ja nuoria – asiantuntijat penäävät lisää lepoa ja vaatimusten vähentämistä
Lapsille ja nuorille olisi turvattava riittävästi kiireetöntä aikaa ja palautumista. Muuten uupumus uhkaa.
– Suoritusorientoituneet ja tunnolliset uupuvat helpommin kuin muut, jos voimavarat ovat pienempiä kuin vaatimukset. Jos vanhemmat ovat uupuneita, lapsetkin voivat uupua herkemmin. Yhtä syytä uupumiseen ei ole, kertoo kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Uupuminen voi olla seurausta muun muassa kovista koulutavoitteista, suuresta harrastusmäärästä sekä paineesta olla jatkuvasti läsnä sosiaalisessa mediassa.
– Uupumus on voimistuva ilmiö, joka koskee erityisesti tyttöjä. Suoriutuminen on pantu keskiöön, eikä lasten ja nuorten hyvinvointia. Osa nuorista tavoittelee huippuarvosanoja ja lähes kympin keskiarvoa, koska he kokevat jatko-opiskelupaikan ja tulevaisuuden riippuvan siitä, sanoo Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n toiminnanjohtaja Miia Hänninen.
Lähes viidennes lukiolaisista uupuneita
Helsingin yliopiston tekemässä tuoreessa Gaps-tutkimuksessa lukiolaisista 18 prosenttia koki koulu-uupumusta ja stressaantuneita oli 45 prosenttia. Innostuneita oli 37 prosenttia. Lukiolaisista tytöt uupuvat poikia enemmän. Otos oli noin 1 300 opiskelijaa.
– Stressi on lukiolaisilla lisääntynyt. Opiskelun on aiheutettava jonkin verran stressiä, mutta sitä ei saisi olla liikaa, Salmela-Aro toteaa.
Peruskoululaisilla on havaittu jonkin verran kyynistä suhtautumista kouluun.
– Gaps-tutkimuksessamme kuudesluokkalaisista 40 prosenttia koki kyynisyyttä koulua kohtaan. He kokivat, ettei koulu ollut innostava, kiinnostava tai että siitä olisi hyötyä, Salmela-Aro kertoo.
Harrastuksesta voi tulla rasite
Harrastusten pitäisi virkistää, mutta liika suorittaminen niissäkin voi kääntyä haitaksi.
– Erityisesti urheilulukiolaisilla uupumus on yleisempää. Heillä harrastuksesta on voinut tulla rasite, Salmela-Aro sanoo.
– Joku voi jaksaa osallistua kuusi kertaa viikossa jääkiekko- tai voimisteluharjoituksiin, mutta eivät läheskään kaikki. Ja jos et osallistu tai kehity riittävästi, on pelkona tippuminen pois joukkueesta. Olisi uskallettava laittaa lasten hyvinvointi edelle ja rajata harjoitusmäärää, jos ei jaksa, toteaa puolestaan Hänninen.
Sosiaalinen mediakin voi olla uuvuttava tekijä.
– Kaverisuhteet vaativat nuorilta jatkuvaa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa, mikä stressaa ja uuvuttaa osaa. Kaveriporukasta voi jäädä ulkopuolelle, jos ei ole somessa läsnä, Hänninen harmittelee.
Oppiminen edellyttää hyvinvointia
Ratkaisuja olisi asiantuntijoiden mukaan kehitettävä niin kouluissa, kodeissa kuin yhteiskunnan tasoilla.
Professori Salmela-Aro toivoo, että stressaantuneet lapset pystyttäisiin tunnistamaan kouluissa, jotta heidän oloaan voitaisiin helpottaa.
– Oppilaiden on kuitenkin voitava hyvin, jotta he pystyvät oppimaan. Oppiminen ja hyvinvointi kiteytyvät yhteen. Riittävä uni on tärkeätä sekä se, että koulussa on hyvä yhteenkuuluvuuden tunne, hän sanoo.
Hänninen penää ilmapiirin muuttumista ja lepoa.
– Tulevaisuus näyttäytyy lapsille ja nuorille epävarmana ja kilpailu kovana, mikä lisää paineita pärjäämiseen ja huippusuorituksiin. Vaatimuksia ja paineita pärjäämiseen pitäisi vähentää ja tulevaisuudesta tulisi puhua valoisammin. Lapsille ja nuorille olisi turvattava riittävästi kiireetöntä aikaa ja palautumista, kuten lepoa, leikkiä ja omaehtoista liikuntaa, hän pohtii.
Koulu-uupumus voi pitkittyessään johtaa masentuneisuuteen, ja uupuvista lapsista kasvaa helposti myös uupuneita aikuisia.
